--- title: Skandinaavinen mytologia author: Emma Groeneveld translator: Livia Huoponen source: https://www.worldhistory.org/trans/fi/1-12388/skandinaavinen-mytologia/ format: machine-readable-alternate license: Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/) updated: 2026-10-05 --- # Skandinaavinen mytologia _Kirjoittanut [Emma Groeneveld](https://www.worldhistory.org/user/emmagroeneveld1/)_ _Käännös: [Livia Huoponen](https://www.worldhistory.org/user/liviahuoponen)_ Skandinaavinen mytologia, jota kutsutaan myös pohjoismaiseksi tai muinaisnorjalaiseksi mytologiaksi, kukoisti erityisesti viikinkiajalla noin vuosina 790–1100 jaa. Skandinaavisen mytologian laaja ja monitahoinen perintö sisältää muun muassa maailman synnyn jumalten surmattua jättiläisen, kosmisen maailmanpuu Yggdrasilin sekä tunnetun maailman päättävän Ragnarök-tapahtuman eli maailmanlopun. Sen monijumalaisessa jumaljoukossa, jota johtaa yksisilmäinen Odin, on lukuisia jumalia ja jumalattaria, joita muinaiset skandinaavit palvoivat erilaisilla arkipäiväisillä teoilla. ### Pääsääntöiset lähteet Yksityiskohtaisen kuvan muodostaminen viikinkiajan myyteistä, uskomuksista ja tavoista – sellaisina kuin ne todellisuudessa olivat – on haastavaa. Tämä pätee erityisesti yhteiskuntiin, jotka nojautuivat vahvasti suulliseen perinteeseen, kuten Skandinavia tuolloin pääosin teki. Niinpä meillä on käytössämme vain "kertomusten jäävuorten huiput" (Schjødt, 219. Suomennos kääntäjän.), kun kyse on skandinaavisista jumalista. Toisaalta käytettävissämme on aitoja kristinuskoa edeltävän ajan lähteitä, jotka ovat mahdollistaneet sen, että alkuperäisen skandinaavisen mytologian piirteitä voidaan havaita ja tutkia. Tärkeimpiä näistä ovat eddarunous (runot, jotka sisältyvät noin vuonna 1270 koottuun *Runo-Eddaan*, mutta ovat todennäköisesti peräisin kristinuskoa edeltävältä ajalta ennen 900-lukua) sekä skaldirunous (viikinkiajan kristinuskoa edeltävää runoutta, jota esitettiin pääasiassa kuninkaiden ja heidän seurueidensa hoveissa ja joka on säilynyt myöhemmissä islantilaisissa käsikirjoituksissa). *Runo-Eddan* sisältämä *Codex Regius* -käsikirjoitus tarjoaa meille nimettömän kokoelman vanhempia eddarunoja – kymmenen jumalista ja yhdeksäntoista sankareista kertovaa runoa. Vaikka jotkin niistä kertovat myytit alusta loppuun, useimmat olettavat – mikä on meidän kannaltamme harmi – että kuulijat tuntevat myyttisen kontekstin. Sama pätee skaldirunouteen; koska myyttien tuntemusta pidettiin itsestäänselvyytenä, näiden lähteiden hyödyntäminen kattavan kuvan luomiseksi skandinaavisesta mytologiasta muistuttaa monella tapaa vaikean sudokun ratkaisemista. Toisaalta myöhemmän keskiajan lähteet, kuten Snorri Sturlusonin *Proosa-Edda* (n. 1220) ja Saxo Grammaticuksen hieman aiempi *Gesta Danorum*, jäsensivät viikinkiajan alun hajanaista ja moniselitteistä aineistoa johdonmukaisempaan muotoon. Snorrin teos on tärkein perusta sille, että meillä on edes jonkinlainen käsitys skandinaavisesta mytologiasta ja myyteistä kokonaisuutena, mutta sitä on luettava kriittisesti, sillä hän kirjoitti kristillisestä näkökulmasta käsin. Vanhemmat eddarunot ja skaldirunot tekevät kuitenkin selvästi paremmin oikeutta sille dynaamiselle ja kokonaisvaltaiselle roolille, joka mytologialla todellisuudessa oli viikinkiajan yhteiskunnassa. ### Skandinaavinen mytologia viikinkien yhteiskunnassa Sana *siðr*, joka tarkoittaa muinaisnorjaksi tapaa tai käytäntöä, osoittaa skandinaavisen mytologian keskeisen roolin arkielämässä; se oli lähin vastine uskonnon käsitteelle, joka muinaisilla skandinaaveilla oli. On toki vaikeaa määritellä tarkasti, mitä viikingit todellisuudessa uskoivat eri jumalista ja maailmasta. Arkeologiset löydöt viittaavat kuitenkin siihen, että ihmiset osoittivat henkilökohtaista omistautumista tietyille jumalille, joiden kanssa he kokivat yhteenkuuluvuutta, ja että tähän liittyvät tavat ja rituaalit olivat olennainen osa arkea. Lähteet antavat myös ymmärtää, että skandinaavisilla jumalilla oli pikemminkin omaleimaiset persoonallisuudet kuin tiukasti rajatut toimialueet. Myös laajemmassa kontekstissa koko yhteisö osoitti jumalille kunnioitusta ja turvautui niiden apuun. Mahdollisia kulttipaikkoja voidaan tunnistaa esimerkiksi jumalan nimen esiintymisestä paikannimissä, kuten Fröslundan kohdalla (nimi tarkoittaa "jumala Freyrille omistettua lehtoa"). Lähteet viittaavat myös tiettyihin keskeisiin kulttipaikkoihin. Adam Bremeniläinen, joka laati kuvauksensa noin vuonna 1070 toisen käden tiedon perusteella, raportoi Uppsalan suuressa temppelissä sijainneen Thorin, Odinin ja Freyrin kuvat. Näille jumalille toimitettiin uhrimenoja erityisesti kriisiaikoina, kuten nälänhädän, kulkutautien tai sodankäynnin aikana, mutta myös merkkipäivinä, kuten häiden yhteydessä. Bremeniläinen kertoo, kuinka ihmiset kokoontuivat sinne yhdeksän vuoden välein viettämään suurta juhlaa, jonka aikana uhrattiin ihmisiä, hevosia ja koiria. Näiden ruumiit ripustettiin pyhän lehdon puihin. Arkeologisista löydöistä huolimatta varsinaisesta temppelirakennelmasta ei ole saatu näyttöä; alueelta on kuitenkin paikallistettu 3.–10. vuosisadoille ajoittuvia rakennelmia, joiden joukossa on huomattava hallirakennus. Skandinaavisella mytologialla oli siten moninaisia merkityksiä viikinkiyhteisöissä. Kuten Anne-Sofie Gräslund toteaa: "Muinaista skandinaavista uskontoa ei tule pitää muuttumattomana ilmiönä, vaan dynaamisena uskontona, joka muuttui vähitellen ajan myötä ja jossa oli epäilemättä lukuisia paikallisia muunnelmia" (56. Suomennos kääntäjän.). Muinaisskandinaavisessa maailmankuvassa uskottiin vakaasti jumalallisiin voimiin, joilla kaikilla oli määritellyt erityispiirteet ja roolit. [ ![Viking Rune Stone (Sanda, Sweden)](https://www.worldhistory.org/img/r/p/750x750/7514.jpg?v=1767829331) Viikinkiriimukivi Emma Groeneveld (Copyright) ](https://www.worldhistory.org/image/7514/viking-rune-stone-sanda-sweden/ "Viking Rune Stone (Sanda, Sweden)")Skandinaavinen maailmankuva muuttui yllättävän vähitellen vielä kristinuskon saapumisen jälkeenkin; tämä käy selvästi ilmi 1000-luvun jälkipuoliskolla. Koska viikingit olivat monijumalaisia, he yksinkertaisesti lisäsivät Kristuksen jo ennestään melko pitkään jumalten luetteloonsa, ja erilaisia uskomuksia harjoitettiin rinnakkain melko pitkään. ### Mytologinen maailmankuva Sen perusteella, mitä voimme saada irti lähteistä, muinaisnorjalainen maailmankuva tiivistyy seuraavaan ajatukseen. Oli olemassa neljä vaihetta: maailman luominen, jossa maailmankaikkeus syntyi; dynaaminen vaihe, jossa ajankulku alkoi; maailmanloppu Ragnarökin myötä; ja lopulta uuden maailman synty merestä. Snorrin mukaan ennen minkään muun olemassaoloa oli olemassa kaksi vastakkaista valtakuntaa: jäinen Niflheim ja tulinen Muspelheim (jota muissa lähteissä kutsutaan myös nimellä Muspell). Vaikka suuri tyhjä kuilu Ginnungagap näytti erottavan ne turvallisesti toisistaan, kylmyys ja kuumuus laajenivat lopulta toisiaan kohti. Kyseinen tapahtumakulku johti siihen, että Muspelheimin tuli sulatti Niflheimin jään, jolloin sulamisvesien uumenista ilmestyivät jääjättiläinen Ymir sekä lehmä Auðhumla. Nuolemalla jäätä Auðhumla toi esiin jumalten kantaisän Búrin, jonka poika Borr sai yhdessä jättiläistytär Bestlan kanssa ensimmäiset jumalat: Odinin, Vilin ja Vén. Nämä kolme jumalaa surmasivat Ymirin ja käyttivät hänen ruumiinosiaan maailman luomiseen: maan lihasta, taivaan kallosta, vuoret luista ja meren verestä. Ensimmäinen ihmispari, Ask ja Embla, muovattiin kahdesta eri puusta. Kun ihmiset ilmaantuvat, alkaa uusi vaihe; aika alkaa kulua, ja jumalat, muut olennot sekä niiden valtakunnat elävät kukin omaa elämäänsä aina Ragnarökiin saakka. Maailmanpuu Yggdrasil – ajan ja avaruuden keskipiste – seisoo jumalten valtakunnassa Asgårdissa, ja sen juuret ulottuvat kaikkiin muihin maailmoihin, mukaan lukien ihmisten asuttamaan Midgårdiin ja jättiläisten asuinsijaan Jötunheimiin. Kuoleman lohikäärme Nídhöggr jäytää näitä juuria, samalla kun kolme kohtalotarta – eli nornat – kutovat ihmisten kohtaloita puun juurella. Kuten *Proosa-Edda* kertoo: > Saarni Yggdrasill | kärsii tuskissaan, > Enemmän kuin ihmiset tietävät: > Urospeura puree ylhäältä; | sivulta se mätänee, > Ja Nídhöggr järsii alhaalta. > (Gylfaginning 16. Suomennos kääntäjän.) Ikään kuin valtava puu ei riittäisi, ympäröivässä meressä elää myös Midgårdin käärme (tunnetaan myös nimellä *Jörmungandr*) – hirviö, joka on kietoutunut maailman ympärille. Lopulta nämä ihanan suotuisat maailmanolosuhteet ajautuvat kaaokseen ja huipentuvat Ragnarökiin eli "jumalten kohtalonhetkeen"; tästä tapahtumasta kertoo tärkeimpänä lähteenämme 900-luvulta peräisin oleva *Völuspá*-runo. Kaikki alkaa karmeasta talvesta. Maa hukkuu mereen, Fenrir-susi (tunnetaan myös nimellä Fenris) vapautuu ja ahmaisee auringon, ja kaiken päätteeksi Yggdrasil-puu tärähtää, minkä seurauksena Asgårdin ja Midgårdin välinen Bifröst-silta murtuu. Ymmärrettävästi järkyttyneet jumalat pitävät hätäkokouksen, jotta voivat valmistautua taisteluun lähestyviä manalan voimia vastaan. Proosa-Edda kertoo seuraavasti: > Veljekset yrittävät | ja teurastavat toisena; > Omien siskojen lapset | harjoittavat yhdessä syntiä; > Huonoja päiviä ihmisten keskuudessa, | monikin haureus: > Kirveiden aika, miekkojen aika, | kilvet halkeavat; > Tuulien aika, susien aika, | ennen kuin maailma kaatuu. > (Gylfaginning 51. Suomennos kääntäjän) Odin taistelee Fenririä vastaan, mutta kaatuu, minkä jälkeen jumala Vidar kostaa hänen kuolemansa; Thor puolestaan surmaa Midgårdin käärmeen, mutta menehtyy sen myrkkyyn. Jumalia ja heidän vihollisiaan kaatuu joukoittain, kunnes jättiläinen Surtur sytyttää kaiken tuhoavan maailmanpalon. Vaikka kaikki näyttää päättyvän, maailma nousee tuhkasta kuin feenikslintu tai tarkemmin sanottuna meren uumenista. Vain muutama jumala on enää jäljellä, mutta uusi maailma tuo tullessaan uuden jumalsukupolven ja ihmiskunnan, jotka elävät elämänsä onnellisina loppuun asti. [ ![Ragnarök](https://www.worldhistory.org/img/r/p/750x750/7515.jpg?v=1761989885-1733994425) Ragnarök Johannes Gehrts (Public Domain) ](https://www.worldhistory.org/image/7515/ragnarok/ "Ragnarök")### Aasat ja vaanit Jumalat itse jakautuvat kahteen sukuun. Ensimmäinen ja suurempi on aasa- (tai *Æsir*-) suku, joka yhdistetään ennen kaikkea sotaan ja hallintoon; käytännössä nimitystä käytettiin yleisterminä kaikille keskeisille jumalille. Aasoihin kuuluvat muun muassa Odin, Thor, Loki, Balder, Höder, Heimdall ja Tyr. Toinen ja pienempi ryhmä on vaanien suku, johon kuuluvat hedelmällisyyden jumalat, kuten Njord, Freyr ja Freija. Vaikka he kaikki asuvatkin Asgårdissa, he eivät aina katso asioita samalla silmällä – mikä on tosin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että Odinilla on niitä alun perinkin vain yksi. Aasat ja vaanit ajautuvat jopa sotaan keskenään, mutta rauhan solmimisen jälkeen he vaihtavat panttivankeja ja yhdistävät sukunsa avioliittojen kautta. Aasojen ja vaanien välistä vastakkainasettelua on selitetty viikinkiyhteiskunnan sisäisillä eroilla: hedelmällisyyteen, hyviin satoihin ja säähän keskittyneet vaanit olivat suosittuja maanviljelysyhteisöissä, kun taas aasojen katsottiin neuvovan kuninkaita, päälliköitä ja sotureita sodankäyntiin ja hallintoon liittyvissä asioissa. Näin ollen sodan päättänyt rauhansopimus saattaa ilmentää ajatusta, että yhteiskunnan toimivuus edellyttää molempien yhteiskuntaluokkien panosta ja yhteistyötä. Näiden kahden jumalsuvun lisäksi oli olemassa myös naispuolisia jumalolentoja eli *dísir*-hengettäriä (joita palvottiin erityisesti yksityisesti) sekä *álfar*-olentoja (haltijoita), *jǫtnar*-olentoja (jättiläisiä) ja *dvergar*-olentoja (kääpiöitä). Voidaankin varmasti todeta, että tekemistä ja ihmeteltävää riitti varmasti kaikille. Skandinaavinen mytologia tarjoaa siis rikkaan ja monipuolisen maailman, johon on helppo uppoutua täysin. #### Editorial Review This human-authored definition has been reviewed by our editorial team before publication to ensure accuracy, reliability and adherence to academic standards in accordance with our [editorial policy](https://www.worldhistory.org/static/editorial-policy/). ## Lähdeluettelo - [Brink, S. & N. Price (eds.). *The Viking World.* Routledge, 2012.](https://www.worldhistory.org/books/0415692628/) - Clunies Ross, M. "The Creation of Old Norse Mythology." *The Viking World*, edited by S. Brink & N. Price. Routledge, 2012, 231-234. - Gräslund, A. "Religion, Art, and Runes." *Vikings. The North Atlantic Saga*, edited by W. W. Fitzhugh & E. I. Ward. Smithsonian Books, Washington, 2000, 55-69. - HultgÃ¥rd, A. "The Religion of the Vikings." *The Viking World*, edited by S. Brink & N. Price. Routledge, 2012, 212-218. - [Jackson Crawford - Norse Myth: 5 Misconceptions](https://www.youtube.com/watch?v=ZnSJYDzQkE0 "Jackson Crawford - Norse Myth: 5 Misconceptions"), accessed 19 Mar 2020. - Meulengracht Sørensen, P. "Religions Old and New." *The Oxford Illustrated History of the Vikings*, edited by P. Sawyer. Oxford University Press, 2001, 202-224. - Schjødt, J. P. "The Old Norse Gods." *The Viking World*, edited by S. Brink & N. Price. Routledge, 2012, 219-221. - Simek, R. (translated by A. Hall). *Dictionary of Northern Mythology.* D. S. Brewer, Cambridge, 2008 - [The Prose Edda](http://www.sacred-texts.com/neu/pre/index.htm "The Prose Edda"), accessed 1 Nov 2017. ## Tietoja kirjailijasta Emma Groeneveldin akateeminen tausta kytkeytyy historiaan ja antiikin tutkimukseen; hän on syventynyt opinnoissaan erityisesti Herodotokseen sekä antiikin hovien moniulotteiseen politiikkaan. Valmistuttuaan vuonna 2015 hän on omistanut yhä enemmän aikaa esihistoriaa koskevalle intohimolleen. - [Linkedin Profile](https://www.linkedin.com/in/emma-groeneveld-31a39b93/) ## Aikajana - **c. 800 CE - c. 1050 CE**: Approximate timespan of the [Viking Age](https://www.worldhistory.org/collection/29/the-viking-age/). - **c. 1220 CE**: The Prose [Edda](https://www.worldhistory.org/Edda/) by Snorri Sturluson is written. - **c. 1270 CE**: The Poetic [Edda](https://www.worldhistory.org/Edda/) is written. It contains poetry that dates further back, though. ## Ulkoiset linkit - [The myth of Thor's journey to the land of giants - Scott A. Mellor](https://ed.ted.com/lessons/the-myth-of-thor-s-journey-to-the-land-of-giants-scott-a-mellor) - [The Poetic Edda Index](http://www.sacred-texts.com/neu/poe/index.htm) - [The Norse Gods](https://thenorsegods.com/) - [8 Norse Gods With Crazy Stories You Never Learned In School](https://allthatsinteresting.com/norse-gods-mythology) - [The History of Vikings Podcast](https://thehistoryofvikings.com/) ## Viittaa tähän teokseen ### APA Groeneveld, E. (2026, October 05). Skandinaavinen mytologia. (L. Huoponen, Kääntäjä). *World History Encyclopedia*. ### Chicago Groeneveld, Emma. "Skandinaavinen mytologia." Käännös: Livia Huoponen. *World History Encyclopedia*, October 05, 2026. . ### MLA Groeneveld, Emma. "Skandinaavinen mytologia." Käännös: Livia Huoponen. *World History Encyclopedia*, 05 Oct 2026, . ## Käyttöoikeudet ja tekijänoikeudet Lähettäjä: [Livia Huoponen](https://www.worldhistory.org/user/liviahuoponen/ "User Page: Livia Huoponen"), julkaistu 05 October 2026. Tarkista tekijänoikeustiedot alkuperäisistä lähteistä. Huomaa, että tällä sivulla olevien linkkien kohteena olevalla sisällöllä voi olla erilaiset käyttöoikeusehdot.